Koirani ei omista korvia vaan pohjattoman ruokahalun..

On nämä lähipäivät ollu kyllä melko lailla kuurolle koiralle huutelua. Luoksetulot on hitaita jää metsäretkillä vähän hengailemaan jonnekkin pusikkoihin. No todennäköisesti on juoksut tuloillaan. Toinen raivostuttava juttu on se että tuo syö oikeestaan kaiken paskan minkä löytää oli se sitten lehmän, hirven, jäniksen tai pupun. Ja mitä pahemmalle se haisee sen parempi... Ja kun ne korvat on ihan hukassa niin eihän ne huutelut mitään auta.
 
Perjantaina tehtiin turvotetulla ruualla viitisen metriä pitkä jälki kera esine purkin. Hyvin lähti ja jäljesti koko jäljen tarkasti. Purkin ilmaisi jo paremmin nyt kun sai käyttää istumista. Sitäkin sai hetken odotella. Loppupalkka oli sitten ihan vaan maassa ja tietysti siihen oli sattunut tulemaan kamalasti muurahaisia. Ihmetytti kovasti miksi koira ei syökään niitä nameja. Toivottavasti ei vaikuta nyt jäljestysmotivaatioon. Täytyy ehkä alkaa laittaa loppupalkat kuppiin.

 Tehtiin myös seuraamista imuttamalla. Niin että oli hihnassa ja hihna oli sen verran tiukalla ettei päässyt luistamaan jos olisi sitä yrittänyt. Ja palkkaa kokoajan jos oli tiiviisti reidessä kiinni, jos tuli väljyyttä lähti namitkin hetkeksi pois. Lopussa otettiin jo lyhyttä aikaa käsi ei ihan koiran suussa ja tiiviys pysyi.

 Eilen tehtiin jo pelkällä naksulla ja hihnalla. Kyllä se äkkiä hoksaa mistä sitä palkitaan, mutta melkein yhtä äkkiä se seuraaminen muuttuu taas ihan kamalaksi. Vika ehkä minussa? Palkkaan ehkä vähän huonosta paikasta tai jotain... Ja huonoista suorituksista. Itsellä alkaa lipsua niin kohta huomaa, että koirahan seuraa 40 cm päässä. No meillä ei sentään noin "paha".

 Viikonloppu tässä ollaan vaan oleskeltu, eikä mitään kummempia noiden lisäksi tehty. Tänään käytiin pyöräilemässä pari kilsaa. Mimmi tykkäsi älyttömästi. Oli käsi aika "herkillä" jarrujen kanssa. Innostui nimittäin välillä juoksemaan ihan kamalaa vauhtia eikä toppuutteluista huolimatta ruvennu hidastamaan... No ehjinä selvittiin :)

"Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, Sähläreitä!"

Oli tänään varsin erikoinen tokoilu hetkonen. Aluksi sai jahdata kättä jossa oli namia. Siitä hommasta tykkäsi tosi paljon, sen jälkeen vähän leikkiä ja mimmi täysillä mukana. Nameina oli tänään melkonen sekametelisoppa; broilerin sydäntä, kanaa, ankkaa, peuraa. Eikä voinut tietää mitä sieltä seuraavaksi tulee... Aluksi kaukoja niin ensin sivulle, sitten maahan ja vihjeellä pysyy jätin koiran ja menin koiran eteen. No tuohan olli jo nyt niin fiiliksissä että pomppasi istumaan ennen kuin kerkesin suuta avata. No uudestaan maahan ja sitten onnistui tosi hienosti istumaan nousu. Palkkasin naksulla ja menin sivulle siellä taas uudelleen maahan jne. Ja joka kertahan se pomppasi istumaan ennen kuin kerkesin mitään tehdä.

Siinä sitten seuraavaksi jäävät. Maahan menossa suoraan maahan ja kuljin viitisen metriä käännyi naksautin ja palkka lensi. Sitten seisominen samalla tavalla. Vielä uudestaan seisominen ja lopuksi maahanmeno. Siinä ennakoi, mutta täysin ymmärrettäväähän tuo on... Olin tosi ilosesti yllättyny että erotti nuo käskyt (tööt-seiso) toisistaan! Jees!! Jotain näyttää tuokin oppivan. Tuossa oli vielä sellanen sähellys mukana, että joka kerta  liike alkoi perusasennosta. Pyysin sivulle tuli hyvin ja pläsähti joka kerta suoraan maahan. Joo tosi fiksu koira. Kauko toistoja tehtiin aiemmin viisi... Kamala sählä. No kiva että tarmoa löytyy...

Siinä sitten naksuttelin tiiviistä seuraamisesta joka on taas vaihteeksi tullut väljäksi. Taidan nyt ottaa pikku kuurin kosketuskepin kanssa seuruuta...
Loppuun vielä muutamia kaukoja. Tehtiin vaan nyt suorilta i-m-i-m. Nyt ei ennakoinu. Toiseksi viimesellä yritti liikkua eteenpäin.

Tässä on taas ollut hieman laiskuutta tämän päivittelyn kanssa. Ja siitä on hieman lukijoiltakin kuultu... ;)
Monestihan se on ollu mielessä, mutta sitten se jää.

Muutama viikko sitten käytiin hakuilemassa. 4 pistoa. Hienosti käytti nenäänsä. Päästiin vain etsimään ja maalimies palkkasi. Tuli sitten myös ostettua irtorulla. Sen kanssa ollaan treenailtu noutamista. Hakee rulla parin metrin etäisyydeltä minusta ja tuo sen ihan eteen. Tiiviimpä sais olla... Kannattas kiinnittää nyt huomiota ennen kuin siitä tulee oikein tapa...

Jälkiä ollaan muutama kerta tehty kahdesti on ollu esineenä purkki kera namien. Löytää kyllä purkin, mutta ei ilmaise sitä maahan menemällä. Yrittää vähän pyöritellä ja istumista. Sitten turhautuu ja on silleen että ihan sama... Oon miettiny että  jos siitä tulisi sitten istuminen. Se toimisi...

Tässä nyt tämmönen pikapäivitys, mistä muistin. Nyt olisi jälleen hyvä syy ruveta ahkerammin päivittelemään tätä blogia, kun on taas ajan tasalla. Kirjottelis vaan aina päivän kuulumiset...