Sanot vaan vaikket tarkoitakkaan

Lauantaina tuli pitkästä aikaa hieman tokoiltua. Aluksi noutaminen kokonaisena liikkeenä. Ihan muutenhan tuo oli priimaa, mutta palautus vauhti olisi ssanu olla laukalla. Kaksi alo:n luoksaria lyhyellä matkalla hyviä. Vähän tässäkin olisi voinut olla laukassa lisää vauhtia. Tokalla kerralla menin nurkan taakse jolloin vauhtia tuli lisää. Tässä kuitenkin oli "unohtunut" sivu käsky. Meni vasta toisella käskyllä.

Loppuun vielä seuruuta. Suorat pätkät hyviä ja tiiviitä. Oikealla kääntymiset myös kivan napakat. Vasemmalle kääntyminen on vieläkin se ongelma. Olen hieman yrittänyt pyyhkäistä sitä maton alle, mutta vastaan se tulee kuitenkin... Muuten osaa käyttää takapäätään hyvin, mutta jotenkin noi seuraamiset on ihan kököt. Vaikka kuinka yritän helpottaa omalla askelluksella niin ei auta. Pitää varmaan yrittää purkin kansi kulmia ja imuttamista noissa kulmissa. Juokseminen sujui sitten hyvin. Siinäkin pysyi tiiviinä koko ajan ilman, että seilasi vauhdin muuttuessa :)

Illalla käytiin pitkästä aikaa myös kunnon metsälenkillä ja naposteltiin samalla ensimmäisiä mustikoita vain muutaman "sadan" itikan kanssa. Niitä on kyllä tuolla pusikossa ihan hirveesti...

Tuli muuten katseltua noita liikenteen lähteitä ja sieltä hakusanoja joilla tähän blogiin on löydetty. Tietysti kaikki perus mimmin treenit, mimmin blogi, bokseri, ruttuturpa. Sitten oli koiranäyttely kuvia, säädettävä ketjupanta, mutta kaikista paras oli "veljen kanssa tapeltiin kaivurista". Joo aika mielenkiintosella haulla tänne on sitten vissiin löydetty...

Meillä on sitten tällä viikolla luvassa mökkireissu, joten blogi tulee jossain vaiheessa hiljenemään...

Tie tummansininen Suomen maata halkoo

Nyt on sitten kotiuduttu lähes viikon kestäneeltä lomareissulta. Olimme Etelä-Suomessa kahdessa hotellissa. Espoossa rauhallisessa ympäristössä sekä Helsingissä Mannerheimin tiellä. Täytyy sanoa, että koirat käyttäytyi loistavasti. Muutaman kerran mörähti jos tuli epäilyttäviä ihmisiä vastaan. Muuten vaan kulki kuin ei  mitään. Hyvin jaksoivat myös olla hotellihuoneessa, vaikka pitkiä päiviä olikin.

Espoon hotellissa huomasi mennessä, että olivat koirat hiukan hermostuneita eivätkä ekana iltana meinanneet rauhoittua. Seuraavina iltoina oli paljon rauhallisempia.

Helsingissä käytiin kävelemässä sitten ihan keskustassa ja käytiin Bulevardilla eräässä kahvilassa koirien kanssa. Hienosti olivat sielläkin, Mimmi tarkkaili vaan otsa rutussa varpusia... Tämän reissun jälkeen koirat oli kyllä tosi väsyneitä.

Huomasi kyllä vähän erilaisia asenteita tuohon koirien kanssa hotellointiin. Espoossa oli vähän, että mentiin kauemmas. No hyvin sai aulassakin tilaa, kun menee kahden ison koiran kanssa ;) Helsingissä oli sitten hotellissa esim. seuraavia. Pikkupoika tuli äitinsä kanssa ja sanoi: Äiti kato miten ihania koirapatsaita (Mimmi istui ja Oona makasi paikallaan). Äiti sitten siihen, että kyllä ne taitaa olla ihan oikeita. Vähänkö meinasin revetä =D  Sitten oli eräs nainen joka katseli ensin kauempaa; hymyili ja leperteli koirille ja käveli sitten ohi ja leperteli vielä lisää. Sitten ruotsin kieleseltä pariskunnalta jotain: "hej, oi du är jätte söt...." ja muuta ton kaltasta. Sitten oli taas joko lapsiperhe joka bongasi ensin toisen koiramme ja sanoivat jotain: "oi katsokaa miten suloinen koira" "Hei tuolta tulee toinenkin. Nämä näyttää olevan tosi tottuneita hotellikävijöitä, kun noin nätisti käyttäytyvät..." Nojoo...

Sitten ne hotellihuoneen ovet ovat aika kamalia. Meidän koirathan ainakin Oona saa oven avattua. No ekassa paikassa viriteltiin vastaikkain olleen kaapin oven ja vessan oven kiinni ja nahkaremmillä tiukaksi niin, että ovet pysyvät auki eikä koirat pääse välistä. Vielä siihen eteen tuoli. Helsingissä sitten oli sisäänpäin avautuva ovi. Yleensä (ainakin niissä hotelleissa missä ollaan oltu ovi aukeaa aina ulospäin). No se oli niin painava ettei nämä olisi saaneet sitä varmaan mitenkään auki. Varmuudeksi vielä tuolia siihen eteen. Plussat tälle hotellille. Tuollaiset ovet täytysi olla joka paikassa tai sitten muuten sellaiset että voi olla varma että koira pysyy sisällä. Ei tarvii arvuutella vieläköhän koira on huoneessa tai tuleekohan se kohta käytävällä vastaan. No joka tapauksessa hyvin pysyivät koirat onneksi huoneen oikealla puolella :)  Eikä varmaan olla ainuita jotka tämän asian ovat kokeneet ongelmaksi....

Tulihan siellä myös muutamia ostoksia tehtyä. Berran varastomyymälästä. 400g noutokapula, 3 ohjatun noudon kapulaa, iso vinkuva pallo ja lime jälkiliina. Vielä jäi lahjakorttia jäljelle Messarin näyttelyyn. Oli muuten tosi loistavaa palvelua siellä. Paikka kylläkin oli hieman vaikee löytää. Tulo matkalla sitten Ideaparkin Faunatarista narupallo ja kelluva vesilelu. Varsinkin tuo vinkuva pallo oli hyvä ostos, se on ihan Mimmin lemppari.


Juoksut alkaa Mimmillä olla muuten ohitse. Nyt voi taas elää hieman "vapaammin" =D

Treenattiin tuossa sunnuntai iltana pikkuisen alo:n liikkeitä. Palkkana oli nakkia ja vire oli tosi loistava. Ensin hyppyä. Ekalla kerralla ihan koko liike. Hyvin hyppäsi, peruutti itse esteen takana ja pysähtyi hyvin esteen takana ja malttoin oottaa että tulin vierellä ja annoin luvan istua. Toisella kerralla vain hyppy, peruutus ja seisominen kunnes palkka lensi.

Sitten otettiin jääviä. Ensin otettiin tai no yritettiin ottaa seisomista. Hyvin seurasi ja tyylikkäästi meni maahan. No kokeiltiin sitten uudestaan ja jälleen maahan. Sitten täytyi hieman muistella miten se seisominen menikään. No lopulta saatiin onnistumaan ja tehtiin kahdesti. Maahan meno oli sitten kyllä hyvin muistissa ja se menikin nätisti. Tämäkin tehtiin kahdesti, koska ensimmäinen maahan meno oli aluksi hiukan liian hidas.

Maanantaina oli jälleen luvassa tokoa. Heti huomasi ettei koira ole yhtä hyvin mukana kuin edellisenä päivänä. Ja ehkä ne alun virittelyt oli vähän surkeet. Jälleen oli palkkana nakkia. Aluksi luoksaria. Ekalla kerralla oli hiukan hidas vauhti, toisella kerralla se kuitenkin parani, vaikkei nyt yltänyt ihan siihen parhaampaan.

Seuraavaksi kaksi noutoa. Molemmat oli ihan perusvarmaa suoritusta. Toisella kerralla kapula meni hiukan hankalaan paikkaan, mutta hienosti Mimmi toi sen vaikka aluksi lipsahti pois suusta. Vauhtia olisi tässäkin voinut olla enemmän…

Koska en vielä halunnut alkaa ottaa avo:n hyppyä loistavan alo:n hypyn sekoitukseksi otettiin hyppynoutoa. Aluksi niin että Mimmi jäi odottamaan kapulan  kanssa esteen toiselle puolelle ja minä kutsuin toiselta. Tämä toistettiin muutamasti kunnes otettiin ihan kokonaisena liikkenä, kuitenkin ilman loppu perusasentoa. Ekalla kerralla varasti kapulalle, tähän en sanonut mitään ettei alkaisi varovaiseksi lähdössä. En kuitenkaan usko, että Mimmi kovin useasti alkaisi noin toimia.  Toinen kerta meni sitten hyvin.

Kapulassakin alkaa olla hampaan jälkiä J Yksi eräs tärkeä harjoiteltava asia on tuo kapulan heittäminen. Se nimittäin tahtoo sinkoilla aina vähän minne sattuu… 

Tämä tekstihän oli tarkoitus julkaista jo sunnuntaina, mutta eihän netti sillon toiminut...

Sehän osaa!!!!

Eilen tuli tauon jälkeen otettua hiukkasen tokoa. Ensin liikkeestä maahan meno. M seurasi tosi loistavalla vireellä ja tosi tiiviisti. Nopsaan painui myös maahan :)  Seuraavaksi yritettiin ottaa hieman kaukoja. Ne oli vissiinkin koiralla pikkusen unohtunut. Otettiin niin että olin parin metrin päässä. Istumisesta maahan meni hyvin, mutta sitten se maasta istumaan. Pomppasi joka kerta seisomaan. Hyvinhän siihen asentoon meni, mutta kun oli tarkotus oli istua... No saatiin muutama onnistunut loppuun.

Seuraavaksi oli vuorossa the nouto. No aluksi kapula koiran suuhun ja peruutin itse jolloin Mimmi tulee eteen istumaan. Ja irrottaa kapulan kun sanon kiitti/irti. Muutaman toiston jälkeen otimme niin, että Mimmi istuu kapulan suussa ja sanon hae. Silloin mimmi kipittää jälleen eteen istumaan kapulan kanssa. Ja täytyy kyllä ihmetellä miten se tuo nyt kapulankin ihan iholle eikä jätä yhtään väliä. Välillä taisteltiin, kun väliä jäi ihan reippaasti. Sitten olikin vuorossa niin että koira kauemmas kapula koiran eteen ja sitten jälleen hae. Ja sehän toimi. Tähän astinen oli sellaista pientä muistin virkistystä, kun ei olla tätä liikettä otettu vähään aikaan. Loppuun sitten vielä kaksi ihka oikeeta noutoa. Täytyy kyllä sanoa että oli melkosen priimaa :D  Ei mälvää yhtään kapulaa, hakee ja palauttaa ripeästi, ai että!  Ja tämä  on varmaan Mimmille ollut yksi niistä helpoimmista liikkeistä ja tähän on aika vähän käytetty aikaa. Lopuksi sitten aattelin ottaa jaloista pujottelua j

a nakkasin kapulan jonnekin sivuun. No Mimmihän säntäsi nätisti kapulaa hakemaan ;) 

Tänään oli sitten metsässä samoilun jälkeen vuorossa toinen tokotreeni sessio. Aluksi virittelin ruudun hienosti paikalleen ja olin unohtanut tietysti kosketusalustan sisälle. Aluksi kuitenkin yritin josko Mimmi ruutuun menis. Lähetys aika läheltä. No meni kulmamerkille. Yritin jopa laittaa palloa merkiksi mutta eihän tuo ymmärtänyt. Pientä yritystä oli kuitenkin kun istahti sivunauhalle. Tyydyin sitten hakemaan sisältä sen kosketusalusta ja Mimmi jäi sillä välin paikalla oloon. Eihän se aika nyt kovin pitkä ollut, mutta kuitenkin että pysyi vaikka en ollutkaan läsnä :)

Kun pyyhe (=pyyhe) oli paikallaan otettiin kolme toistoa kokoajan etäisyyttä kasvattaen. Hyvällä vauhdilla meni ruutuun, mutta se maahan meno on istumisen kautta mistä nyt en niin tykkää. Ja hiukan ehkä yrittää ennakoida joten aattelin, että ottaa muutaman treenikerran niin että kosketusalustalla on se nami kuten aluksi tehtiin, jotta vauhtia saadaan vielä lisää ja varsinkin täysiä loppuun asti.

Sitten otettiin vielä niitä eilisiä ihania kaukoja. Ensin läheltä hieman kertausta. Sitten etäisyys kasvoi niin että tehtiin m-i vaihtoja kuuden metrin etäisyydeltä. Eli tosi hienoa! Istumisesta maahan sujuisi varmaan hyvin pitkänkin matkan päästä, kun siinä ei ole mahdollisuutta liikkua. Maasta istumisessa saattaa sitten sattua se liikahdus. Harvoin Mimmi kyllä mihinkään liikahtaa ;) Niin ei käynyt tälläkään kertaa :) Vaikka palkkaus tapahtuu niin että käyn viemässä palkan Mimmille, eikä käytössä ole esim. takapalkkaa. Joten erittäin tyytyväinen oon. Olen tähän asti palkannut jokaisesta vaihdosta, mutta nyt kun etäisyys alkaa olla sopiva täytyy pikkuhiljaa ruveta vaatimaan useampaa vaihtoa. Tässä vois alkaa palkata kupilla takapalkkana...

Loppuun vielä lyhyt paikkis ja vapautus etsiin nameja nurmikosta. Täytyy kyllä sanoa, että on ollut nyt ihan supertreeniä!!

Löhöilyä...

Mimmillä alkoi juoksut tuossa noin viikko sitten. Nyt ollaan kuluneen viikon aikana oltu aika rennosti, tai Mimmi on ollut, meikäläisellä puuhaa on piisannut. Blogin päivityskin on hieman jäänyt. Ja samalla poen kamalaa ulkoasukriisiä. En ole mihinkään tyytyväinen. Enkä ole viitsinyt ruveta mitään hienoja vielä väsäämään.

Juhannuksena tuli koirille annettua matolääkkeet ja ihmeen hyvin ne sinne ruuan sekaan upposi ;)  Eräs viikonloppu tehtiin ahkerasti agility ratoja ja sitten liideltiin. Hyvin oli esteet Mimmillä  muistissa ja vauhtia piisasi. Ainoa ongelma oli pussissa. Mimmihän vetää radalla ihan täysiä ja pussiinkiin menee vauhtia hidastamatta. No kun Mimmi menee sinne täysillä sutii tassuilla jotenkin sen suun ihan myttyyn ja sittenhän se on siellä ihan sekasin. Hiukan meni paniikkiin, mutta tämä ei mitenkään vaikuttanut. Uudestaan vaan ja täysiä. Joten taas ollaan sotkussa....

Jälkikin tuli tehtyä juhannuksen aikoihin. oli kyllä tosi hienoa työtä, vaikka aluksi meni tuulen takia hieman korkeella nokalla. Jäljellä kolme esinettä ja kaikki nousi loistavasti. Kahdesti tarjosi sitten istumista ihan kesken jäljen ilman keppejä. No sillä tavalla palkkaa ei herunut joten siitä jatkettiin jäljestystä.

Myös rullalla ilmaisua harjoiteltiin pellolla. Mimmi pääsi maalimiehen luo haki irtorullan ja toi mulle ja pääsi maalimiehelle palkalle :) Esineruutu sitten tökkii kyllä niin loistavasti. Itse noudossa ei ole mitään ongelmaa, mutta siinä esineen etsimisessä piilee ongelma. Usein tuo vain löntystelee aluetta... Vinkkiä??

Voisitte muuten ehdottaa jotain aiheita mistä kirjoittelisin, ettei tulisi vain näitä tylsiä treenijuttuja.